Arkisto: Yhteiskuntaoppia

Yhteiskuntaoppia

perjantaina 15. elokuuta 2008

Yksi mielenkiintoisimmista oppiaineista lukiossa on yhteiskuntaoppi. Yhteiskuntaoppi perustuu moneen tieteenalaan kuten valtio-oppiin, sosiologiaan, oikeustieteisiin ja sosiaalitieteisiin.

Kuka on kansalainen, kysyy oppikirja heti ensimmäisillä sivuillaan ja vastaa siihen. Yksittäinen ihminen on kansalainen. Minäkin olen siis tämän suomalaisen yhteiskunnan alku ja juuri, eli kansalainen.
Olen myös samalla EU:n kansalainen. Vaikka olenkin EU:n kansalainen, niin en siitä huolimatta ole kaikkien Euroopan unioniin kuuluvien maiden kansalainen. Hyvä niin, olisi erittäin hankalaa olla 27- maan kansalainen samaan aikaan. EU:n ulkorajaa ylittäessä olisi hankalaa luetella kaikki maat, kun kysytään kansalaisuutta. Jos kaikkia maita ei muistaisi, niin pääsisikö ulkomaille ensinkään. Pitäisi kääntyä rajalta takaisin ja bensa jäisi ostamatta, jos sattuisi bensanhakumatkalla olemaan.

Minulla olisi oikeus muuttaa täältä mihin EU-maahan tahansa. Voisin lähteä vaikka tältä istumalta johonkin hyvältä tuntuvaan unionin maahan. En nyt kuitenkaan lähde, kun en tiedä onko parempaa maata olemassakaan, kuin tämä Suomi. Suomi on hyvä maa asua ja tätä kannattaa puolustaa, sanoi Adolf Enroth`kin. Ketä uskoisimme, ellemme häntä ja aikanaan Kekkosta. Nyt ei aina tiedä kehen uskoa. Olisiko jo aika ryhtyä uskomaan itseensä?

Suomen kansalainen on vapaa ilmaisemaan mielipiteensä ja hän on myös vapaa osallistumaan, tai olla osallistumattakin. Meillä ei ole pakkovaltaa, joka käskee tekemään milloin mitäkin, yleensä sitä, mitä emme itse haluaisi. Meillä on velvollisuuksia, kuten oppivelvollisuus ja veronmaksuvelvollisuus. Useimmat näistä velvollisuuksista ovat myös oikeuksia, kuten oikeus opiskeluun ja oikeus veronmaksuun. Veroja maksamalla osallistumme tämän maan rakentamiseen, jokainen kykynsä mukaan. Veronmaksukyky ei aina korreloi maksuhalun kanssa.

Yksi tärkeimmistä velvollisuuksista on tämän maan puolustaminen. En tarkoita yksinomaan aseellista puolustamista. Oman maansa puolustamista on myös pyrkimys elää rauhanomaisesti naapurimaiden kanssa. Nythän on niin, että tänne on vapaa pääsy ilman aseita, joten aseet kannattaa jättää tänne tulijan rajalla narikkaan. Ovet ovat auki länteen, etelään ja pohjoiseen. Idästäkin pääsee nykyisin tänne helposti, kuin marketin toilettiin, jonka ovi aukeaa euron kolikolla.

Kansalaisella on myös oikeuksia, joihin jo edellä viittasin. Oikeudet ovat kirjattu jopa perustuslakiin. Nämä perusoikeudet koskevat kaikkia Suomen kansalaisia. Tärkeimpiä kohtia perustuslaissa on yhdenvertaisuus lain edessä. Ketään ei saa syrjiä ja kaikilla on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Jokaisella meistä on sananvapaus sekä oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja. Sananvapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voimme missä tahansa julkaista mitä tahansa. Tiedotusvälineillä, myös esim. täällä netissä on oikeus päättää siitä mitä heidän sivuillaan julkaistaan.

Jokaisella meistä, joka ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Vastuu luonnosta ja ympäristöstä kuuluu meille kaikille. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Lisäksi, julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta ja edistettävä työllisyyttä. Monikohan voi sanoa edellä mainittujen toteutuvan 100%:sti. Mitä sanovat ne 30000 syrjäytettyä nuorta, jotka eivät ole saaneet peruskoulun jälkeen opinto- tai työpaikkaa? Onko heidän perusoikeutensa toteutunut?

Onko meilläkin niin, että mitä suuremmat tulot ja omaisuus, sitä paremmin toteutuvat myös perusoikeudet.

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen ilman, että kansalainen ei päivittäin joudu elämään niiden menettämisen pelossa. Julkisen vallan on käytettävä valtaansa kansalaisten oikeuksien vahvistamiseksi, eikä heidän oikeuksiensa kaventamiseksi. Julkisen vallan on pidettävä huoli siitä, etteivät kansalaiset joudu taloudelliseen ahdinkoon, jatkuvien elintarvikkeiden- ja palveluiden hintojen nousun vuoksi. Julkisen vallan on torjuttava kaikki yhteiskunnan sisällä olevien palveluiden tarjoajien kohtuuttomat hintojen korotuspyrkimykset. Kansalaisten riistäminen kaikissa muodoissaan on oltava kiellettyä. Toinen Suomen kansalainen ei saa hyötyä kohtuuttomasti, toisen kansalaisen kustannuksella. Tämä koskee kaikkia, myös suurten yritysten johtoon kuuluvia- ja osakkeiden omistajakansalaisia, erityisesti sähkö- vesi- ja lämpöyhtiöitä. Öljy-yhtiöistä puhumattakaan. Yrityksiä on kuitenkin voitava johtaa kannattavasti, mutta niitä ei saa pitää kansalaisen riiston välineenä. Toisten kansalaisten ja yritysten hyvinvointi on myös minun hyvinvointia.

Perusoikeuksista voidaan säätää poikkeuksia Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen tai siihen rinnastettavien kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana. Poikkeusoloksi ei saisi katsoa julkisen vallan taitamattomasta sosiaali- ja talous- ym. politiikan hoidosta kansalaisille syntyviä ongelmia. Mitä paremmin julkinen valta toimii ja hoitaa yhteisiä asioitamme, sitä paremmin me kansalaiset voimme.

Jokaisella kansalaisella on oikeus unelmoida vapaasti paremmasta ja turvatummasta tulevaisuudesta. Jokaisella kansalaisella pitää olla oikeus elää ilman pelkoa siitä, että hänen vapauttaan ja oikeuksiaan poljettaisiin, markkinatalouden- tai minkään ideologian nimissä.

Meillä on myös 18 vuotta täytettyämme, vapaus-, oikeus- ja jopa velvollisuus äänestää oman poliittisen tai muun parhaaksi katsomamme näkemyksen mukaisesti.

Jos kansalainen tuntee, että hänen vapauttaan ja ihmisarvoaan kunnioitetaan, hän myös itse tuntee vastuunsa yhteiskuntaa ja muita kansalaisia kohtaan.

Vapautta on myös oma lippu oman talon salossa.
”Sininen on taivas, ……siniset on silmänsä sen……”

Kuva:Kalevi Kontiokorpi
p4273203.JPG