Arkisto: helmikuu 2009

Laiskuus…

tiistaina 17. helmikuuta 2009

Laiska, laiskottelu, laiskuus… Näillä sanoilla on negatiivinen kaiku.
Luova tauko, breikki, loma… Nämä ovat hyväksyttävämpiä sanoja ilmaista, että aikoo vain oleskella tekemättä mitään erityistä.

Vietin kolmisen viikkoa reilusti laiskaa lomaa Euroopan toisella laidalla tammi-helmikuun vaihteessa. En ottanut oppikirjoja mukaan, koska matkustan aina mahdollisimman keveillä varusteilla. Toisaalta hieman sateisen sään ansioista tuli mieleen, että kirja olisi ollut paikallaan. Mikäli olisi ollut mahdollista makoilla rannalla, en ehkä olisi pohtinut asiaa. Rannalla maatessani en tunne huonoa omaatuntoa, en ajattele tekemättömiä asioita, en oikein mitään. Se on täydellistä lepoa aivoille.

Lepoa on myös viettää aikaa maassa, jossa ei ymmärrä kieltä. Ikään kuin kelluisi kaiken keskellä hiukan ulkopuolisena, mutta hyvin läsnä. Noh, tarkoitukseni kuitenkin on oppia kieltä, jonka keskellä kellun lähes autuaan tietämättömänä ihmisten puheesta.

Aina en kuitenkaan voi matkustaa vieraaseen maahan, kun tarvitsen lepoa. Tarpeen tullen suljen silmät, palautan mieleeni meren äänen, tuoksun, lokkien huudot, hiekan, auringon… Ja lepään makaamalla selälläni kotona. Ero tavalliseen makoiluun on siinä, että mieleni on muualla, enkä näin ollen murehdi arkiasioitani. Vanha mielikuvaharjoituskikka, joka toimii. Kannattaa kokeilla.

Viikon verran olen taas yrittänyt saada kiinni opinnoista. Historian kurssi on edelleen meneillään. Se etenee hitaasti, hyvin hitaasti, mutta vakaasti. Olen tyytyväinen, että osaan nyt sijoittaa maailmansodat oikeille vuosille ja ymmärrän niiden syistä ja seurauksista jotakin. Avartavaa. Uutena kurssina aloitin ÄI3:n. Äidinkieli on haastavuudestaan huolimatta eräs suosikkiaineistani. Nettilukion kursseilla miellyttävät erityisesti kirjallisuuden analysointitehtävät. Olen aina lukenut suhteellisen paljon, mutta lukion äidinkielen kurssien myötä olen alkanut suhteutua kirjallisuuteen uudella tavalla ja saan siitä enemmän irti.