Mariian mietteitä

Nettilukiolaisille tietokoneen edessä istuminen on opiskelun arkea. Kunnollinen työtila ja hyvä tuoli takaavat terveellisen ergonomian ja parantavat keskittymistä. Tarpeeksi iso näyttö on mukava katsella ja riittävän leveä laajakaista säästää hermoja. Esimerkillinen opiskelija huomioi näin hyvinvointinsa ja opiskelu sujuu mukavissa puitteissa. Itse en ole järjestänyt opiskeluympäristöäni esimerkillisesti, mutta yritän pitää tarpeeksi taukoja, vähintään yhden tunnissa.

Usein kuitenkin tuntuu, että tauot eivät riitä, jos aion käyttää opiskeluun useamman tunnin päivässä. Joskus opiskelen pari tuntia aamusta, sitten touhuilen muuta päivän ja jatkan illalla taas pari tuntia. Joskus innostun johonkin tehtävään, tai se on pakko saada valmiiksi, ja istun koneen ääressä kuusi tuntia nousematta ylös (jonka seurauksena selkä kipeytyy ja vaatii jumppaa).

Erityisen hyväksi tauoksi opiskelun keskelle olen löytänyt erilaiset hengitys-, rentoutus- ja mielikuvaharjoitukset. Yksinkertaisinta on sulkea silmät ja hengittää tietoisesti syvään ja rauhallisesti, kunnes hengitys alkaa kulkea itsestään ja ajatukset haihtuvat mielestä. Mikäli pää on kovasti täynnä ajatuksia, tämä ei tahdo toimia. Silloin hyvänä apuna ovat esim. YouTube:sta löytyvät rentoutus- ja meditaatiovideot. Yleensä en rentoutuessani halua katsella videota, mutta sopivat äänimaisemat ovat avuksi, samoin opastetut meditaatiot.

Koen ajoittaisen, melko usein toistuvan mielen tyhjentämisen aivan välttämättömänä hyvässä vireessä ja mielentilassa pysymiselle. Mitä kiireisemmäksi ja hermostuneemmaksi tunnen itseni, sitä useammin pyrin istumaan alas ja rentouttamaan mielen. Vain selkeä, tasapainoinen mieli toimii vastaanottavaisena ja hedelmällisenä alustana uudelle tiedolle.

Vuorokausirytmini on täysin riippuvainen auringosta. Talvella nukkuisin jatkuvasti. Jos voisin, vaipuisin luultavasti horrokseen. Kun päivät alkavat pidentyä, minäkin virkistyn, ja vuorokausirytmini asettuu suunnilleen sellaiseen malliin, että menen kymmenen, yhdentoista maissa nukkumaan ja herään ilman kelloa viimeistään seitsemältä.

Aamut ovat minulle parasta aikaa opiskella. Etenkin matematiikkaan perehdyn mieluiten aamulla, kun häiriötekijöitä on mahdollisimman vähän eikä mieli vielä seikkaile vilkkaasti. Analysointia tai pohtimista vaativia luku- tai kirjoitustehtäviä taas teen iltaisin. Onneksi minulla on suhteellisen hyvät mahdollisuudet valita, mihin aikaan päivästä opiskelen!

Tämä vaihe keväästä ei ole minulle parasta mahdollista opiskeluaikaa, sillä kaipaan valoa ja ulkoilmaa. Nyt on kuitenkin vielä liian viileää lukea ulkona. Kunhan ilmat lämpenevät, voin siirtää läppärini parvekkeelle tai ottaa oppikirjan mukaan rannalle.