<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Koeahdistuksesta kommentit</title>
	<atom:link href="http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/</link>
	<description>Nettilukion opeblogi</description>
	<lastBuildDate>Wed, 20 Apr 2011 11:14:22 +0300</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.8.4</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Kirjoittaja: Mari</title>
		<link>http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/comment-page-1/#comment-46</link>
		<dc:creator>Mari</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 14 Jul 2009 07:59:23 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/#comment-46</guid>
		<description>Teksti on tosiaan yleinen kirjoitus aiheesta ja suunnattu kaikille mahdollisille lukijoille yleisesti. Parhaimmillaan joku voi ehkä luettuaan sen pysähtyä miettimään mitä itsessä tapahtuu jännityksen aikana tms. Koejännitykseen on useita syitä ja jokaisen kokemukset yksilöllisiä. Yhteinen nimittäjä on yleensä se, että tarkkaavaisuus suuntautuu jännityksen tai pelon takia muualle kuin kokeen asiasisältöihin. Joillakin se suuntautuu oman kehon reaktioiden tarkkailuun, joillakin itseään koskeviin uskomuksiin jne.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Teksti on tosiaan yleinen kirjoitus aiheesta ja suunnattu kaikille mahdollisille lukijoille yleisesti. Parhaimmillaan joku voi ehkä luettuaan sen pysähtyä miettimään mitä itsessä tapahtuu jännityksen aikana tms. Koejännitykseen on useita syitä ja jokaisen kokemukset yksilöllisiä. Yhteinen nimittäjä on yleensä se, että tarkkaavaisuus suuntautuu jännityksen tai pelon takia muualle kuin kokeen asiasisältöihin. Joillakin se suuntautuu oman kehon reaktioiden tarkkailuun, joillakin itseään koskeviin uskomuksiin jne.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: saria</title>
		<link>http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/comment-page-1/#comment-43</link>
		<dc:creator>saria</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 05 Jul 2009 10:47:31 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/#comment-43</guid>
		<description>Sulla ei taida olla liiemmin omakohtaista kokemusta, kun tuot esille vain ne ns. yleiset ohjeet. Niistä ei ole lainkaan apua, jos OIKEESTI jännittää. Minua ei pätkääkää kiinnosta kuinka paljon ihmisiä on paikalla. Mitä se minua haittaa??? En kokeita tehdessä ajattele kuin koetta. Enkä kokeeseen mene kuin itseni takia. Minulle on aivan sama,miten toiset kokeesta suoriutuu. Ei se minua liikuta. Minua liikuttaa vain oma suoriutuminen, joka tapahduttava täydellisesti. Miten haet huonoilla yo-todistuksilla eteenpäin. Tietysti aloille joihin ei hirveesti ole hakijoita. Ne alat eivät minua kiinnosta. Mieluummin jätän kokeen tekemättä kuin saan käsiini huonon arvosanan. Kurssien kokeiden arvosanat eivät ole niin tärkeitä, koska niillä ei haeta mihinkään. Yo-kokeet ovatkin asia erikseen. Joo joogaamaan kesken kokeita... Järjen käyttö lisääntyy. Joogassa kannattaa suosia asentoja, jotka lisäävät aivotoimintaa. Suosikaa niitä jo ennen koetta. Minulla ne eivät kyllä suju.:) Niiden asentojen tekeminen siis. Aivotoiminnoista en siis tiedä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Sulla ei taida olla liiemmin omakohtaista kokemusta, kun tuot esille vain ne ns. yleiset ohjeet. Niistä ei ole lainkaan apua, jos OIKEESTI jännittää. Minua ei pätkääkää kiinnosta kuinka paljon ihmisiä on paikalla. Mitä se minua haittaa??? En kokeita tehdessä ajattele kuin koetta. Enkä kokeeseen mene kuin itseni takia. Minulle on aivan sama,miten toiset kokeesta suoriutuu. Ei se minua liikuta. Minua liikuttaa vain oma suoriutuminen, joka tapahduttava täydellisesti. Miten haet huonoilla yo-todistuksilla eteenpäin. Tietysti aloille joihin ei hirveesti ole hakijoita. Ne alat eivät minua kiinnosta. Mieluummin jätän kokeen tekemättä kuin saan käsiini huonon arvosanan. Kurssien kokeiden arvosanat eivät ole niin tärkeitä, koska niillä ei haeta mihinkään. Yo-kokeet ovatkin asia erikseen. Joo joogaamaan kesken kokeita&#8230; Järjen käyttö lisääntyy. Joogassa kannattaa suosia asentoja, jotka lisäävät aivotoimintaa. Suosikaa niitä jo ennen koetta. Minulla ne eivät kyllä suju.:) Niiden asentojen tekeminen siis. Aivotoiminnoista en siis tiedä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Heidi Väisänen</title>
		<link>http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/comment-page-1/#comment-42</link>
		<dc:creator>Heidi Väisänen</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 02 Jul 2009 12:25:55 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/#comment-42</guid>
		<description>Mitäköhän ne olisi minulle pääsykokeissa tehnyt jos olisin kesken kokeen ruvennut joogaamaan? olisivat varmastikkin tukehtuneet kahviinsa siellä salin edessä... jotenkin tuo Marin mainitsema ihmisten pois sulku kuitenkin sujuu minulta automaattisesti, oikein hätkähdin kyseisessä kokeessakin kun viimein laitoin kynän kädestäni että hitto kuin paljon täällä on ihmisiä!!

Kummallinen on tosiaan ihmiskroppa...</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Mitäköhän ne olisi minulle pääsykokeissa tehnyt jos olisin kesken kokeen ruvennut joogaamaan? olisivat varmastikkin tukehtuneet kahviinsa siellä salin edessä&#8230; jotenkin tuo Marin mainitsema ihmisten pois sulku kuitenkin sujuu minulta automaattisesti, oikein hätkähdin kyseisessä kokeessakin kun viimein laitoin kynän kädestäni että hitto kuin paljon täällä on ihmisiä!!</p>
<p>Kummallinen on tosiaan ihmiskroppa&#8230;</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Mari</title>
		<link>http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/comment-page-1/#comment-41</link>
		<dc:creator>Mari</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 02 Jul 2009 04:27:29 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/#comment-41</guid>
		<description>Marja-liisa kuvaat hyvin sen mitä tuossa tapahtuu. Yksi vaikuttamisen mahdollisuus on juuri siinä, että taistelu-pako -reaktiolle annettuja tulkintoja ja merkityksiä voi pohtia ja muuttaa. 

Kokeen alussa on tosiaan usein paljon häsää ja jollekin se muu tekeminen voi olla oikein hyvä juttu. Toisaalta rauhoittuminen on monille mahdollista hyvinkin suuressa härdellissä. Itsekin laitan aina tenttiin mennessäni silmät kiinni ja suljen muut 200 ihmistä ympäriltä pois :D</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Marja-liisa kuvaat hyvin sen mitä tuossa tapahtuu. Yksi vaikuttamisen mahdollisuus on juuri siinä, että taistelu-pako -reaktiolle annettuja tulkintoja ja merkityksiä voi pohtia ja muuttaa. </p>
<p>Kokeen alussa on tosiaan usein paljon häsää ja jollekin se muu tekeminen voi olla oikein hyvä juttu. Toisaalta rauhoittuminen on monille mahdollista hyvinkin suuressa härdellissä. Itsekin laitan aina tenttiin mennessäni silmät kiinni ja suljen muut 200 ihmistä ympäriltä pois <img src='http://blogi.nettilukio.fi/opet/wp-includes/images/smilies/icon_biggrin.gif' alt=':D' class='wp-smiley' /> </p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: marja-liisa</title>
		<link>http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/comment-page-1/#comment-40</link>
		<dc:creator>marja-liisa</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 01 Jul 2009 14:42:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogi.nettilukio.fi/opet/2009/07/01/koeahdistuksesta/#comment-40</guid>
		<description>Tämä aihepiiri onkin monitahoinen ja kiinnostava. 

Meillä oli töissä kerran koulutustilaisuus, jossa puhuttiin stressistä ja sen sietämisestä. Kouluttaja, joka oli psykologi, kertoi, että stressihormonit - tutuin ja tärkein niistä adrenaliini - valmistavat ihmistä fysiologisesti joko pakoon tai taisteluun, ja sen merkitys evoluutiossa on ollut suuri: on tietenkin jäänyt henkiin, jos on pärjänyt tappelussa taikka sitten päässyt pötkimään pakoon ylimääräisen voimapurkauksen avulla.

Koetta jännittäessä fyysinen reaktio on hyvin samankaltainen - sydän hakkaa, kädet hikoavat, hengitys tahtoo kiihtyä - mutta se ei olekaan toimintaan suhteutettuna ollenkaan tarkoituksenmukainen. Huomio kiinnittyy silloin juuri näihin tuntuviin elintoimintojen muutoksiin, ja se vain lisää pelkoa ja kiihtymystä, kun ajattelee että nyt mä tästä taidan kaiken lisäksi saada vielä sydänkohtauksenkin. Tämä kouluttaja kertoi nähneensä isojen miesten pyörtyvän jännitystilanteessa, kun kaikki veri virtaa reisilihaksiin eikä aivoille riitä tarpeeksi. Tälle reaktiolle ei oikein paljon mitään voi, koska se on elimistömme säätelemä, mutta jos sen luonteen ymmärtää ja hyväksyy - me nyt olemme tämmöisiä - se voi lievittää ahdistusta ja katkaista sen itseään pahentavan kierteen.

Kaiketi joillain jogatekniikoilla oppii hiukan säätelemään näitä tiloja - sydämen syketiheyttä ja verenpainetta ja sellaista - mutta silloin varmaan tarvitsisi saada olla rauhassa juuri ennen koetta. Useinhan siinä on juuri kaikenlaista häsläystä, menemistä ja tulemista ja kyseltävää juuri ennen kuin koe alkaa.

Mitäs jos kokeen aikana vetäisi maton alleen ja ryhtyisi joogaamaan :)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tämä aihepiiri onkin monitahoinen ja kiinnostava. </p>
<p>Meillä oli töissä kerran koulutustilaisuus, jossa puhuttiin stressistä ja sen sietämisestä. Kouluttaja, joka oli psykologi, kertoi, että stressihormonit &#8211; tutuin ja tärkein niistä adrenaliini &#8211; valmistavat ihmistä fysiologisesti joko pakoon tai taisteluun, ja sen merkitys evoluutiossa on ollut suuri: on tietenkin jäänyt henkiin, jos on pärjänyt tappelussa taikka sitten päässyt pötkimään pakoon ylimääräisen voimapurkauksen avulla.</p>
<p>Koetta jännittäessä fyysinen reaktio on hyvin samankaltainen &#8211; sydän hakkaa, kädet hikoavat, hengitys tahtoo kiihtyä &#8211; mutta se ei olekaan toimintaan suhteutettuna ollenkaan tarkoituksenmukainen. Huomio kiinnittyy silloin juuri näihin tuntuviin elintoimintojen muutoksiin, ja se vain lisää pelkoa ja kiihtymystä, kun ajattelee että nyt mä tästä taidan kaiken lisäksi saada vielä sydänkohtauksenkin. Tämä kouluttaja kertoi nähneensä isojen miesten pyörtyvän jännitystilanteessa, kun kaikki veri virtaa reisilihaksiin eikä aivoille riitä tarpeeksi. Tälle reaktiolle ei oikein paljon mitään voi, koska se on elimistömme säätelemä, mutta jos sen luonteen ymmärtää ja hyväksyy &#8211; me nyt olemme tämmöisiä &#8211; se voi lievittää ahdistusta ja katkaista sen itseään pahentavan kierteen.</p>
<p>Kaiketi joillain jogatekniikoilla oppii hiukan säätelemään näitä tiloja &#8211; sydämen syketiheyttä ja verenpainetta ja sellaista &#8211; mutta silloin varmaan tarvitsisi saada olla rauhassa juuri ennen koetta. Useinhan siinä on juuri kaikenlaista häsläystä, menemistä ja tulemista ja kyseltävää juuri ennen kuin koe alkaa.</p>
<p>Mitäs jos kokeen aikana vetäisi maton alleen ja ryhtyisi joogaamaan <img src='http://blogi.nettilukio.fi/opet/wp-includes/images/smilies/icon_smile.gif' alt=':)' class='wp-smiley' /> </p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

