En ole koskaan oikein ymmärtänyt sitä, miksi monilla ihmisillä on tarve asettaa verkko ja kasvokkainen vuorovaikutus toistensa vastakohdiksi, toisensa poissulkeviksi ja toistensa kilpailijoiksi. Samasta vastakkainasettelusta lienee kysymys tuossa läsnäoloaiheessa. Itse olen monen monta kertaa kokenut vahvaa läsnäolon tunnetta juuri verkossa. Olen siellä (tai täällä ) tullut kuulluksi ja nähdyksi, jopa tuntenut olevani lähempänä jotakin ihmistä kuin kasvokkaisessa tilanteessa koskaan.

Sosiaalista mediaa tai verkkoa kritisoidaan usein siitä, että tekeminen ja oleminen on siellä pinnallista. Se on varmasti ihan totta, mutta ei kai se nyt sosiaalisen median tai verkon syy ole. Ihmisethän täällä tekevät ja toimivat ihan samalla tavalla kuin kasvokkaisissa tilaiteissakin. Yhtä lailla sitä voidaan olla pinnallisia kasvokkain kuin verkossakin. Verkossa kuitenkin tarvitaan erilaisia taitoja, jotta läsnäolo olisi mahdollista. Itsensä ilmaiseminen painottuu täällä monesti kirjoittamiseen, joten kirjoittamisen taidoista ei toden totta ole tässä maailmassa yhtään haittaa. Monesti kuitenkin kyse on pienistä asoista, huomaamisesta ja huomioimisesta, hymyn tai katseen tekemisestä jollakin konstilla näkyväksi.