Arkisto: Luokittelematon

Minä venyn

perjantaina 13. kesäkuuta 2008

Jos lähtisin kaupungin kaduille ja tekisin gallupin jossa kysyisin ”missä ihminen oppii asioita?”, minkäköhänlaisia vastauksia saisin? Veikkaan että moni toteaisi ihmisen oppivan ”koulussa” ja vähintään yhtä moni, että ”ei ainakaan koulussa”. Joka tapauksessa aavistelen, että vastauksissa näkyisi se miten voimakkaasti liitämme oppimisen kouluun. Todellisuudessahan oppimista tapahtuu kuitenkin kaikkialla ja usein huomaamatta.

Koulussa pyritään tavoitteellisesti oppimaan asioita ja koulu on ilman muuta yksi tärkeä oppimisympäristö. Oppimisen yksipuolinen nivominen kouluun sen sijaan saattaa hyvinkin rajoittaa ihmisen toimintaa. Jos ajattelen esimerkiksi, että olen aivan surkea äikässä, en välttämättä ole kovin innokas tekemään työtä sellaisten asioiden parissa, jotka luokittelen äikkään kuuluviksi. Toisaalta jos vapaa-aikanani vaikkapa piirtelen sarjakuvia ja niihin osuvia tekstejä ajatellen, että olen hyvä kuviksessa, saatan todellisuudessa hyvinkin jo tehdä jonkun toisen mielestä äikkään liittyviä juttuja. Koulujen oppiainejaot ovat vain sovittuja tapoja luokitella asioita, vaikka monesti asiat menevät limittäin ja lomittain ja tärkeintä olisikin oppia monipuolisesti ja monesta näkökulmasta erilaisista asioista. Liian usein rajoitamme itse itseämme luokittelemalla asioita nippuihin ja lisäksi sitomalla vielä ihmisiä, persoonia, näihin nippuihin.

Omalta kohdaltani muistan, että kouluaikoina ajattelin olevani maailman epävenyvin tyyppi. En saanut edes sormia varpaisiin ja testeissä olin aina luokan huonoin. Aikuisena päätin kuitenkin aloittaa joogan. En siksi, että olisin halunnut venyä vaan siksi että halusin opetella rentoutumista ja meditointia. Rehellisesti, mennessäni kurssille en olisi ikinä haaveillut asettavani tavoitteekseni notkistumisen, mutta kuukauden jälkeen hämmentyneenä totesin, että olin vuosia ollut aivan väärässä itseni suhteen. Minä taivuin kaksinkerroin ja sain kämmenetkin maahan. Väkisin jäikin elämään ajatus: minkäköhän muun asian suhteen olen luonut rajoittavaa käsitystä itsestäni?

Mari Rauhala