vaihto-oppilaaksiko?
Maanantaina 4. Elokuuta 2008viime sunnuntaina olin hyvän ystäväni nuoremman opiskelijatytön vaihto-oppilaaksi lähtökahveilla, hän lähtee vuodeksi yhdysvaltoihin; virisi siinä keskustelu aiheesta olisiko aikuisopiskelijalla mahdollisuutta päästä vaihto-oppilaaksi, ja jos niin minnehän sitä oikein pyrkis?. useimmat olis halunneet jonnekin kauas esim. yhdysvaltoihin. omalta kohdaltani en osannut päätöstä paikan suhteen tehdä. uskoisin paikan kuitenkin löytyvän euroopasta, kenties jopa itä-euroopasta. mikäli koko systeemi olis edes mahdollista toteuttaa kohdallamme. aloittamani opiskelun ehdoton tähtihetki oli viime kesäkuussa pielavedellä lepikon torpalla, jota vaimoni virheellisesti tuli kutsuneeksi lepakon torpaksi. siinä pihalla keskustellessamme opiskelusta sattui keskustelumme kuulemaan viereisessä pöydässä vanhempiensa kanssa istunut arviolta n 4-5 vuotias tyttö. katseltuaan jonkin aikaa ympärilleen hän sitten tepasteli luokseni heläyttäen kirkkaalla äänellään “tuleeks susta nyt sitten uus kekkonen, kun sulla on noin vähän tukkaakin ja osaat lukee”:). siihen en osannut sanoo mitään heti silloin, enkä tiedä vieläkään, kun ei sitä tukkaa nyt niin vähän ole omasta mielestäni . suurimpana esteenä opiskeluni edistymiselle olen huomannut olevan omat negatiiviset ennakkoasenteeni: ei minusta ole siihen , en minä osaa tehdä sitä, en minä jaksa. kun suuntaa nämä negatiivisiin asenteisiin menevät energiat positiiviseen ajatteluun, niin huomaa yhtäkkiä tehneensä ja helpolla sellaisen asian jota ennen piti mahdottomana. näitä positiivisen ajattelutavan malleja ja soveltamistapoja olen ammentanut töytärin jussin ylläpitämästä ja perustamasta positiivari- palvelusta osoitteessa www.positiivarit.fi sieltä kun hakee aineistoa, niin ajatusmaailma muuttuu takuulla; se on vain asenteesta kiinni. illat alkaa pimetä jouluun:(.